Väritystehtäviä ja juhlahumua

Paras kakku oli tavallinen mansikkakermakakku
_NIK6223

_NIK6238

_NIK6245

_NIK6247

Väritystehtävän lopputulos: juhlakoristenauha

Väritystehtävän lopputulos: juhlakoristenauha

Lupailin aiemmassa postauksessa pistää kuvia poikani nimpparijuhlista ja viireistä joita lapset värittivät. Ja pistetäänpä kuva vielä kakustakin, joka oikeastaan onnistui ihan hyvin. Kakun onnistuminen viime aikoina on nimittäin ollut aika erityistä. :)

Olen useamman vuoden putkeen kokeillut aina innoissani jotain uutta herkullisen oloista täytekakkukomboa, mutta…valitettavasti pettynyt joka kerta. En tiedä onko vika ollut kokissa vai missä, mutta erityisesti sokerimassakuorrutteiset kakut (vaikka ne kauniita olisivatkin) ovat olleet pelkkää sokerilöllöä. Itse olen imelän ystävä, mutta jotenkin ne kakut ovat aina olleet aivan liian äiteliä.

Noh, tällä kertaa päätin että menen kyllä perinteisellä mansikkakermakakulla – ja kuinka hyvää se olikaan! Kakun päälle tuli vain värjättyä kermaa ja sokerimassasta tehty pilvi. (Mallipohja kakkukoristeiden tekemiseen ladattavissa aiemman postaukseni lopusta)

Ehkä tällä mennään tulevinakin vuosina.

Ai niin, ja lasten tekemistä viireistä tuli oikein mainioita. Ensin vieraat hieman ujostelivat, mutta kun he lopulta pääsivät vauhtiin piirtopöydän ääressä alkoi viirejä tulla vauhdilla. Piste oli siinä mielessä mukava, että se sijaitsi toisessa huoneessa: lapset saivat pesiytyä sinne rauhassa taiteilemaan ja vanhemmat keskutella kahvipöydässä. Tosin käytännössä se meni niin, että muut vanhemmat ja mieheni ehtivät jutella – minä avustin lapsia toisessa huoneessa. 😃 Noh, tärkeintä oli että vieraat viihtyivät ja minä sain yllättyä lasten luovuudesta.

Ripottelin pöydälle eri värikyniä, Washi-teippejä, kuvioleikkureita, väripapereita ja tietenkin viiripohjia (värityspohja saatavilla tämän vanhan postauksen lopusta). Naureskelin alkuun, pystyykö tyylistään tarkka emäntä ripustamaan lasten eri väreillä “tuhertelemia” töitä esille loppunauhaksi, mutta viireistä tuli todella ihania. Ehkäpä sitä itsekin voisi rohkeammin käyttää värejä, sitten kun seuraavan kerran jotain taiteilee!

Onko teillä vinkkejä rauhallisista aktiviteeteista, joilla juhlissa voisi pikkuvieraita viihdyttää?
Viirien väritys ja lippunauhan yhdessä tekeminen ainakin oli juuri sellaista.

#16: Väritystehtäviä ja juhlakoristeita

Ladattava väritystehtävä - lippunauha juhlakoristeeksi

Sunnuntaina taloomme on tulossa kasa sukulaislapsia juhlistamaan pienen poikamme ensimmäistä nimipäivää. Koska meiltä ei löydy kuin vauvaleluja, ajattelin varata hätäpuuhaksi isommille lapsille jonkinlaisen värityspisteen.

Koska juhlalla ei ole teemaa, keksin että lapsethan voisivat värittää ja piirrellä haluamiaan kuvia “viireihin” jotka kiinnitettäisiin lopuksi lippunauhaan. Sen lisäksi että lapset saisivat hiljaisimpaan hetkeen vähän puuhaa, saisimme me sitten kivan juhlakoristeen, joka täydentyisi juhlan edetessä.

Tässä ladattavaksi myös teille sama väritystehtävä A4-koossa: varitysviirit.pdf.

Itse tulostimme näitä 20 kpl noin 10 lapselle..toivottavasti vekarat innostuvat. 😃

Jännitystä ja vaarallisia tilanteita – siis vesivärimaalausta

_NIK5807
_NIK5803
_NIK5799 _NIK5812

Aikuisten värityskirjat taitavat olla se, mitä askartelurintamalta 2015 jää parhaiten  mieleen. Minäkin sain vuoden aikana pari värityskirjaa lahjaksi, joista viimeisimpään pääsin kunnolla käsiksi nyt vasta vuoden 2016 puolella.

Sain siis joululahjaksi siskoltani värityskirja-kortteja (Pepin – Turkish design), joiden kanssa, kuten sisarus-suhteisiin yleensäkin, kuului sekä murhetta että iloa.  Korteissa oli hyvää se, että ne saivat minut kaivamaan vuosien tauon jälkeen vihdoin akvarellit esiin (eipä ollut tullut vesivärimaalailtua oikein mitään sitten lukioaikojen – eli reiluun, reiluun vuosikymmeneen!), mutta huonoa se että ymmärsin ettei vesivärimaalaus ehkä ole juttuni. :D

Vesivärit ovat kyllä kauniita, mutta vaarallista niissä on se että tehtyä vetoa, etenkin tummalla värillä, ei voi peruuttaa. Lisäksi tällä kokemattomalla maalaajalla väripigmenttiä oli välillä liikaa ja toisinaan taas sivellin oli liian märkä, jolloin väri levisi yli rajojen. Koska itse rakastan tarkkuutta ja halittua ‘jälkeä’, tuntui tällainen peli …ehkä vähän liian jännittävältä. :)

Kun muutamat kortit tuli sudittua ensin plörinäksi, huomasin että on parempi testata ronskisti eri värejä ja värikylläisyyksiä ensin erilliseen testikorttiin. Ja kun mukavat yhdistelmät löytyvät, pyrkiä nämä toteuttamaan sitten lopullisiin kortteihin.

Päädyin lisäksi yhdistämään kortteihin sekä tussiväritystä että vesiväriä: koska vesivärillä ei saanut kovin tarkkaa jälkeä tehdyksi, maalasin haaleilla väreillä korttien taustan ja väritin tussilla tarkemmat kuviot.

Vaikka maalaaminen aiheuttikin matkan varrella harmaita hiuksia, niin… hmh, muutamasta kortista tuli oikein nättejä!

Jos näitä vesivärityskortteja saisi vielä hieman suuremmassa koossa ja suuremmilla kuvioilla, joita amatöörinkin olisi helppo rennoilla mielin värittää, olisi se kovin kivaa.

Mikä on sinun suosikkivärityskirjasi?

Vinkkejä vesivärimaalaamiseen

  • Satsaa laadukkaisiin akvarelliväreihin: vain tippa vettä riittää irroittamaan värin värinapista. Lisäksi runsaspigmenttiset värit riittävät pitkään, sillä niitä ei tarvitse hangata ja läträtä puhki vedellä.
  • Hyvä ”vesiväri” eli akvarelliväripaletti : https://konstashop.fi/fine-akvarellivarit.html (Ja hintakaan ei paha, vain 8,90 e)
    • Uskoisin itse että ilman tätä akvarelliväripalettia ja minimaalisen kokoista pensseliä ei näiden  A6-kokoisisten värityskorttien maalaamisesta olisi tullut mitään. ;)

    Tarvikkeet:
    Turkish Design vesivärityskortit , Le Franc & Bourgeois Fine-akvarellivärit, Vesivärisiveltimet koko 1 ja 3.