Paperifiligrafiikka eli paperin taittelua quilling-tekniikalla

Ilo on omistaa ystäviä, jotka ymmärtävät askartelun päälle. <3

Reilun viikon päästä on tarkoitus kokoontua (vuoden tauon jälkeen!) ja askarrella jälleen yhdessä. Näin se aika vaan vierähtää,  tosin kaikki ajallaan. Ja nyt on aika julkaista kuvia vuoden takaisesta sessiostamme. :)

Näissä askartelusessiossa parasta on (juttelun lisäksi) se, että yleensä niissä oppii jotain uutta ryhmän muilta jäseniltä.  Näissä kuvissa juuri paper quilling -tekniikkaan hurahtanut Maija näyttää sen perusteita ensi kertaa tekniikkaa kokeilevalle Petralle. Tyttöjen kuvaamisen lisäksi yllätin Maijan kyselemällä häneltä muutaman kysymyksen. Tässä haastattelu:

Mitä Maija askartelee?
– Tykkään tällä hetkellä paperijutuista – teen paperifiligrafiikkaa ja origameja.

Kuinka kauan olet tehnyt tätä?
– Olen vasta alussa paperifiligrafiapuuhissa: haaveena olisi tehdä joku päivä suuri taulu tätä tekniikkaa hyödyntäen.

Olit ennen kova virkkaaja, miksi paperi?
– Kyllästyin hieman virkkaamiseen, kun olin tehnyt sitä niin kauan. En keksinyt enää uusia mielenkiintoisia malleja. Innostukseni paperiin lähti origameista ja erään kirjan pohjalta päädyin testaamaan myös paperifiligrafiikkaa. Muistan nyt, että tykkäsin pienenä askarrella paperitähtiä. Kun kirjasesta löytyi ohjeet todella hienoon paperitähteen, olin heti myyty!

Kerro lyhyesti paperifiligrafiasta eli paper quillingistä?
Tämä puuha on hauskaa paperinpyörittelyä. ”Paperifiligrafiassa” eli paperivirkkauksessa alkuun pääsy oli aluksi hieman vaikeaa, työvälineitä ja ohjekirjallisuutta ei löytynyt Suomen kaupoista. Mutta onneksi materiaalit löytyivät Adlibriksestä. Kannattaa ostaa joku aiheeseen liittyvä kirja ja lukea sieltä enemmän.

Advertisement

Vähän erilainen reissu…vihko

En ole ehtinyt istahtamaan hetkeen askartelupuuhien äärelle eikä oikein innostustakaan ole löytynyt. Mutta sairaalassa makoilevan siskoni toive sai silmäni jälleen syttymään: kyllä minussa vaan kaikesta huolimatta askartelijasielu asuu. :)

Isosisko taistelee tällä hetkellä epämääräistä syöpää vastaan, joka on ehtinyt ujuttaa lonkeroitansa jo vaikka minne. Vaikka sisko nauroi haluavansa mahdollista kuolemaansa varten hautajaissuunnittelukansion, en sitä hänelle aio toimittaa… Sen sijaan toivoisin tämän (sairaala)reissuvihon antavan siskolle mahdollisuuden herätellä ajatuksia: nauraa ja tirauttaa kyyneliä sekä kirjaamaan päivän tuntemuksia hieman talteen aina kun sopiva väli löytyy ja siltä tuntuu.

Vihkosen sivuilta löytyy teemoja eri tuntemuksiin liittyen, muutama positiivinen mietelause sekä kirjekuoria salaisten ajatusten sinetöimiseksi.

Jospa kirjasesta on iloa siskolleni. <3 Kyllä tästä selvitään!

—
Tarvikkeet: Paapii:n vihko (Stockmann Tampere),  kirjekuoret (Stockmann Tampere), Motivational Prints Free Printable, Lahjapussi (Tiger Tampere), Lahjaruusuke ja kortti (Prisma Kaleva Tampere) + omat tulosteet

Diamonds are forever

Timantit saattavat olla ikuisia, mutta mikään muu ei sitten olekaan. Tosin kuvissa näkyvät joulukristallit ovat kyllä yllättävän kestäviä ja jämäköitä koristeita, vaikka ne paperista ovatkin. :)

Testailin jo reilu vuosi sitten kristallien taittelua minieco-saitin ihanien gem:ien innoittamana, mutta niistä tuli jotenkin heppoisia: kristalleja oli vaikea käsitellä ja ne rusentuivat kasaan helposti.

Tulostamalla kristallin sabluunan paperille ja liimaamalla sen päälle kristallin pinnalle tulevan paperin (minä käytin vanhaa sanomalehteä) tuli taitoksien tekemisestä huomattavasti helpompaa ja lopullisesta kristallista jämäkkä.

Testailin myös eri koristeiden yhdistämistä kristalliin, mutta päädyin lopulta kruunaamaan oman timanttini yhdellä haaraniitillä. <3 Joskus yksinkertaisin on vaan kauneinta.

Huvittavaa muuten.. mitä vanhemmaksi tulee, sitä yksinkertaisempaa haluaa. Ja asia pätee erityisesti jouluun. Muutama vuosi sitten vielä lahjahössötys ja suklaa-, juusto- ja muu herkkuöveri oli se juttu. Nykyään joulua odottaa vain mahdollisuutena hiljentyä ja vetäytyä hetkeksi pois muun maailman pyörteistä.

Vaikka joulu on perinteiden aikaa, kannattaa miettiä minkälainen joulunvietto tekee juuri itselle hyvän mielen.

Rentouttavisin ja rauhallisin jouluterveisin,

-P

Tarvikkeet:
Tulostettava kristallisabluuna (alkuperäinen malli otettu minieco-saitilta, kristallia hieman isonnettu alkuperäisestä), paperia kristallin päälle (esim. vanha sanomalehti), liimaa, metallilankaa, lankaa, teippiä, haluamasi koristeet.

I’m juicy – mallipohja hedelmäisen lippunauhan tekoon

Vielä ei oma nauha ole valmiina, mutta jo ensimmäisen viirielementin väkästelyn jälkeen ryntäsin suunnittelemaan teille tulostettavaa mallipohjaa samanlaisen juhlanauhan tekoon.  Voi kuinka herkullisen värikäs nauhasta tulee!

Tällainen nauha olisi tarkoitus siis virittää heinäkuussa pojan 1v. juhlia koristamaan..ehkä jopa ulkosalle. Huvittavaa, että varsinaisesta juhlapäivästä, kutsuttavista vieraista tai tarjoiluista ei vielä ole tietoakaan, mutta koristeiden suunnittelu ja tarvikkeiden yleinen hamstraaminen on jo alkanut. ;) Vielä kun olisi  vaan aikaa kaikkien näiden toteuttamiseen! (Mitäänhän ei olisi pakko edes toteuttaa, mansikkakakku ja kedon kukat pöydällä riitäisivät varmasti vallan mainiosti…Mutta kun haluan. Lapsi on ihana tekosyy leikitellä väreillä. :) )

Jos rehellisiä ollaan näin Jyväskylän reissulla Harjun paperissa ihanan meloni-aiheisen juhlanauhan. Harmi vaan pahvisella lippunauhalla oli hintaa lähemmäs 20 €. Vaikka nauha oli aivan uskomattoman herkullinen, oli mielestäni hinta kertakäyttöiselle koristeelle hieman liian suolainen. Päätin siis itse taiteilla yksinkertaisemman version juhlanauhasta.

Jos rahaa on ja aikaa ei – kannattaa lippunauhaa tiedustella Harjun paperista. Jos taas haluaa säästää – tässä ohjeet ja tulostettava malli itse tehdyn viirinauhan tekoon. ;)

Ohjeita ja vinkkejä juicy melon – lippunauhan tekoon

• Lippunauhaa varten tarvitset neljää eri väristä pahvia/paperia: purppuran/punainen, vaalean vihreä, haalean keltainen ja musta sekä kiinnitysnarun.
• Viiri on kaksipuoleinen – viiri näyttää siis nätiltä kummaltakin puolelta. (Käytä pahvia, joka on värillinen molemmilta puolilta)
• Tulosta lippunauhan malli tästä: viirit_juicy_melon_tuloste. Leikkaa kuviot irti tulosteelta ja jäljennä osat pahville.
  • Laikkaa vihreästä paperista ”kuoriosa”. Taita se keskeltä katkoviivan mukaisesti. Liimaa kuoriosa (liimaus 1 -kohdasta) kiinni punaisesta pahvista tehtyyn ”hedelmälihaan”.
  • Liimaa kuorisosan viereen, kiinni hedelmälihaan keltaisesta paperista tehty ohut kuorenkalvo. Liimaa lisäksi mustasta pahvista leikatut siemenet (4kpl) kiinni hedelmälihaan.
  • Liimaa keltainen kuorikalvo ja siemenet (4kpl) kiinni myös lipun toiselle puolelle.
  • Aseta lippunauhan kiinnitysnauha vihreän kuoriosan taitokseen. Liimaa vihreä kuoriosa kiinni punaisen hedelmälihan toiselle puolelle (liimaus 2 -kohdasta). Nyt lippunauhan yksi melonielementti on valmis.
• Se kuinka monta meloni-elementtiä lippunauhaasi tarvitset riippuu lippunauhasi pituudesta…

Mitä muita hedelmiä voisi juhlanauhaan ”ripustaa”? Vinkkejä otetaan vastaan!

Muropaketista muistikirjaksi

Yksinkertainen on kaunista – siksipä innostuinkin tästä Pinterestistä löytämästäni DIY-tutoriaalista, jossa muropaketin pahvista oli tehty kaunis muistikirja.

Välillä askartelussa tulee haasteeksi se, että talo on jo täynnä kaikkea pientä sälää ja yhtään enempää ei mihinkään mahtuisi. Siksipä ainakin minun täytyy miettiä aina ennen toimeen ryhtymistäni, onko uusi tekeleeni todella tarpeellinen. Jos askartelun lopputuloksena syntyy jotain oikeasti käyttökelpoista ja jos tarvikkeet löytyvät jo hyllystä – annan palaa!

Näin kävi siis tämän DIY-tekeleen kohdalla. – Muistivihkoja tarvitsee aina. Toisesta teen ainakin osoitekirjan. :)

Vaikka kuvissa vilahtaakin iso Kellogsin muropaketti, tein lopulta muistikirjat Tutteli-maitovastikejauheen pahvista. Kivaa, että noillekin paketeille löytyi vihdoin jotain uusiokäyttöä. Niitä tulee meidän taloudessa nimittäin aikamoinen määrä..

Ohjeita ja vinkkejä muistikirjan tekoon

• Jos haluat suoda itsellesi luksusta, hanki taittelun apuvälineeksi ”taittoluu”. ;)  Hurmaannuin itse taittoluuhun kirjansidontakurssilla. Jos papereita täytyy taitella sadottain paksun kirjan väliin, tulee hommasta mukavampaa kun taitoksen voi painaa luun kärjellä oman sormenpään sijaan. Lisäksi taittoluun kärjellä kovasti paperin/pahvin pintaa painaen voi tehdä taitosuria. Näin paksummankin paperin saa taittumaan kauniisti – ilman halkeilua. (Taittoluita näytti olevan myynnissä täällä: http://www.kirjansitomovkjokinen.fi/materiaalit-ja-tyovalineet)
• Jos haluat viimeistellyn ilmeen kirjan sisäsivuille, taita sisälehdet nipuksi ja leikkaa nipun reunat tasaisiksi metalliviivainta ja mattopuukkoa käyttäen.
• Käytä selkämyksessä ohutta paperia. Käytin itse paksua paperia ja se ei taittunut kauniisti kirjan kannen mukana, kun kirjan avasi äärimmilleen. Ehkä ohut paperi pysyy paremmin siis kiinni kirjan pahvikansissa?
• Kannet voi myös maalata esimerkiksi askartelumaalilla. –> Rajasin maalattavan alueen Washi-teipillä. Maalauksen jälkeen teippi irtosi hyvin pahvista jälkiä jättämättä.

Tältä askartelupöytäni oikeasti  näytti kirjapajan keskellä.
Kukahan siivoaisi sotkun? :D

Hyvää huomenta – aamuäreän lehti

”Lehdet kiinnostavat minua!” Mutta kun äiti haluaisi vielä lukea tämän…ehjänä.

Aamuhetki, kuten sen kuuluisikin mennä.. ;)

Olen aamuäreä ja yksi paras asia aamulla on sanomalehti ja sen tuoma rauha. Itse en kylläkään lue lehteä, mutta kun puolisoni lukee, on taattu että keskustelua ei synny ja saan mököttää rauhassa kahvikuppini äärellä.

Koska mies tykkää oikeasti lukemisesta, olemme yrittäneet opettaa tapaa myös jo vähän vauvalle. Äidillä tässä tietenkin agendana on se, että Ehkä joku päivä aamumme sujuvat rauhassa poika Aku Ankkaa lukien ja isä Helsingin sanomia. Ja äiti voi olla tuon ajan ihan hiljaa. 😃  (Lounaalla ja päivällisellä muuten lehden ja kännykän selailu on meillä kiellettyä, ne hetket on pyhitetty keskustelulle..tai noh, ainakin annamme siihen mahdollisuuden. )

Tällä hetkellä vauvaa kiinnostaakin jo kovasti.. jos ei lehden lukeminen, niin sen repiminen. Koska uusi, juuri aamiaispöytään haettu lehti olisi kivaa pitää vielä lukukelpoisena, ajattelin tarjota pojalleni “oman lehden”, jota hän saisi repiä sitten miten haluaa.

Edellisessä Pirkka-lehdessä oli niin kivan värinen kansi, että päätin irroittaa sen ja leikellä siitä ja lehden sisäosista pojalle oman pienen lehden.

Ohjeita ja vinkkejä kuvakirjan / leikkilehden tekoon lapselle

• Toisinaan jopa ilmaislehtien kannet ovat niin nättejä, että niitä jää ihastelemaan (ainakin näin teen minä, vanha visuaalinen suunnittelija). Yhdestä kannesta saa tehtyä 2 – 4 pienen leikkivihkosen kantta.
• Voit kurauttaa nopeasti saksilla lehden sivut kahtia ja taittaa ne keskeltä – tai selailla lehdestä kivoimmat kohdat ja poimia niiden kuvat lehteen.
• Niittaa lopuksi sisäsivut kiinni taitoksesta kanteen.

Tarvikkeet: Käytetty lehti

#6 Kutsukortti ristiäisiin – sinivihreää ja valkoista

Olisi aika järjestää pienokaisen ensimmäiset juhlat… Nimestä ei ole vielä tietoa, mutta onneksi ristiäisten koristelut alkavat valmistua. ;)

Teema alkaa hahmottumaan – hyvä että kesän mittaan tehdyt ostokset natsasivat yhteen.

Papershopin (ihana!) paperiarkki pääsi piristämään kortin sisäpuolta.

Tietokone pelastaa aina huonokäsialaisen askartelijan…  (Korttiin suunniteltiin tekstiosio tietokoneella)

Sinivihreät kirjekuoret tuovat kivasti kontrastia muuten kovin pelkistettyyn yleisilmeeseen.

Kaunis paperinaru riittää koristamaan kortin kannen – eikös vain?

Toivottavasti juhlavieraat viihtyvät ja poikakin saa nimen. :)

Tarvikkeet: Paperinaru (Tiger Tampere), Sinivihreä paperiarkki valkoisella kuvioilla (Papershop), Sinivihreät kirjekuoret (Sinelli, Lempäälän Ideapark), Korttipohjat (Paprus)

—

Kaikki sai alkunsa keväiseltä Helsingin reissulta, jolloin löysin Punavuoren Paperishopista ihanan paperiarkin. Päätin jo tuolloin, että kun poika syntyy, tämä esiintyy jollain tavalla osana ristiäiskutsua. Lisäksi korttiin löysi tiensä kesällä sattumalta Tigeristä  mukaan lähtenyt sini-valkoinen paperinaru ja tamperelaisesta harvinaisuudesta – paperitarvikkeiden erikoiskaupasta – löytyneet valkeat peruskorttipohjat.

Kortin ulkonäöstä intoutuneena ajattelin jatkaa kutsusta tuttua teemaa myös juhlapaikan koristeluissa.  Eipä tullut aloittaessa tämä mieleenkään, mutta niinhän se menee hääkutsujenkin kanssa… miksipä  ei siis myös vähän pienemmissäkin juhlissa voisi panostaa kokonaisuuteen.

Juhla – mikä ihana tekosyy! <3

(Koristeluista tulossa kuvia seuraavissa postauksissa)