Eriskummallinen mokkapalaresepti + se maailman paras

Mokkapaloihin ei kyllä kyllästy koskaan!  Ja maailmalla varmaan liikkuu niin monta eri versiota tästä klassikkoleivonnaisesta kuin on leipojiakin. Mutta oletteko kokeilleet tätä reseptiä? :

Sisälle pala vanhan patjan superlonia, pinnalle huopaa ruskean eri sävyissä ja päälle herkullisia lankaströsseleitä. Nam nam!

Näiden väkerrys alkoi jo hyvissä ajoin viime syksynä ja tarkoitus oli antaa niitä tuttavien lapsille joululahjoiksi, mutta niinpä kävi että ne vasta joulun jälkeen valmistuivat. Noh, käsitöistä ei kannata ottaa stressiä – minä ainakin yritän pitää käsityön ilon kantavana tekijänä ja jos niskat alkavat jäykistyä ja pinna kiristyä väsymyksestä tai solmuun menneistä langoista, annan asian olla -niin kauan että ilo syttyy uudelleen silmiin.

Ja tarkoitus olisi näitä lahjaksi muutama antaa, mutta katsotaan milloin. :)

ps. Tässä empiirisen tutkimuksen tuloksena maailman parhaimpien mokkapalojen resepti. (Tosin kerro toki, jos sinulla on vielä parempi – kokeilen mielelläni. <3)

Mokkapalat “aikuiseen makuun”

Pohja:
3 dl sokeri
3 munaa
5 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
3 rkl tummaa leivontakaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl maitoa
200 g voita

Kuorrute:
4 dl tomusokeria
3 rkl tummaa leivontakaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
50 g voita
0,5 dl kahvia

+ päälle kookoshiutaleita

Ohje:

    • Riko munat ja anna niiden lämmetä kulhossa huoneenlämpöisiksi
    • Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
    • Lisää kuivat aineet voisulan ja maidon kanssa vuorotellen
    • Kaada isolle pellille leivinpaperin päälle.
    • Paista 200*C 20 min
    • Anna paistoksen jäähtyä ja tee sitten kuorrute:
      • Sulata voi
      • Sekoita joukkoon kahvi ja kuivat aineet
      • Ripottele pinnalle reilusti kookoshiutaleita.
    • Huumaannu herkullisesta mausta! <3
Mainokset

Olen tylsistynyt

Keksittäisiinkö jotain uutta? Ruokapostauksiin siis.

Olen tarkoituksella halunnut pitää blogini positiivista energiaa täynnä, mutta nyt täytyy valittaa. Instagramin herkullinen kuvavirta oli alkuun ihanaa katseltavaa: kun näki kauniisti otetun leivontakuvan herahti vesi kielelle välittömästi ja samalla sai huokaista syvään kuvan visuaaliselle kauneudelle. Nyt kuitenkin kuvavirtaa päivittäin katsellessa, minua on suorastaan alkanut ärsyttämään kuvien samankaltaisuus. Kuvat ovat kyllä kauniita, mutta ne koostuvat aina samoista tylsistä elementeistä: ”tähän leivonnainen näin, ja sitten leivoksen osasista poimitut värit toistumaan kuvan taustalle symmetrisesti…”. Voisimmeko keksiä jo jonkun uuden tavan kertoa leipomuksista? Leivontabloggarit, pliis?

Jos jotain positiivista  näistä toistuvista ruoka- ja leivontapostauksista kuitenkin sanoisi, on ollut ilo huomata miten usea ”perusleipoja-bloggaaja” on kehittynyt visuaalisesti. Hajalleen ja huonosti asetelluista, suttuisista kuvista on alkanut tulla visuaalisesti upeita kokonaisuuksia joita voi tykätä (pienestä tylsistysmisestäkin) huolimatta ilolla. ;)

Kuvissa muuten eilen leipomani super-herkulliset mokka-suklaacupcake:t, jotka menevät suoraan klassikkoreseptieni kokoelmaan. IHANAN TÄYTELÄISIÄ, SUKLAISIA ja vienon mokkaisia herkkupommeja!  Ja tein ähäkuttimaisuuksissani leipomuksista vielä kuvasarjan, kuten yllä opetettu. Kaunista, mutta..ehkä jo vähän tylsää.

Löydä sisäinen kotirouvasi

omeapiirakka

Välillä mieli haikailee takaisin työelämän kuhinaan, mutta näin rauhaisana sadepäivänä iloitsen mahdollisuudestani olla ‘vaan’ kotona. KYLLÄ – siivota, pestä ja viikata pyykkejä sekä laittaa ruokaa ennen miehen kotiin tuloa. Mottonani on aiemmin ollut “siisti koti on merkki hukkaan heitetystä elämästä” – se on totta edelleenkin, mutta onpa ihanaa kun nykyään on joskus aikaa myös siivota koti.

En muista milloin työelämässä ryntäillessäni olisimme ehtineet pedata edes sänkyä. Kodin sotkua ei toki kiireessä huomannut, mutta tänään pedatessani sänkyä jäin pohtimaan, kuinka kaunista kotona onkaan ja kuinka ihanaa on, että ehdin pitää sitä jopa nyt siistinä.

Hurjat seikkailut ja villi yöeläminen ovat toki edelleen minusta mielenkiintoisia puuhaa, mutta en jaksa janota enää joka päivä jotain “erityistä”. Minusta on mukava olla ihan vain näin kotona – en tarvitse enempää. <3

Ohjeita ja vinkkejä kotirouvamaiseen elämään

  • On ok, olla tekemättä “mitään”. Elämä on jännitystä ja elämyksiä täynnä, mutta niitä ei tarvitse janota jokaisena päivänä.
  • Elämyksiä löytää myös läheltä, vaikkapa omasta (siististä) kodista kunhan jaksaa vain keskittyä ja katsoa tarkemmin.
  • Kotityöt ovat meditaatiota parhaimmillaan. Joku voisi sanoa siivoamista tylsäksi, mutta mikä onkaan meditatiivisempaa kuin näiden yksinkertaisten ja helppojen liikkeiden toistaminen! Siivotessa ei voi lisäksi tuntea suorituspaineita – onnistut aina. ;)
  • Kaunis koti on visuaalinen ilo. Älä kuitenkaan tunne painetta kodin siistinä pitämisestä, koti siistiytyy sitten kun siihen on löytyy sopiva aika.


Koska olen itse laihdutuskuurilla ja pyrin välttämään turhia kiusauksia kaapissani, en aio tehdä (lähestyvästä omenasatokaudesta huolimatta) kuvassa näkyvää  AIVAN TAIVAALLISTA mantelista omenapiirakkaa. Postauksen alussa siis kuva kyseisestä omenapiirakasta parin vuoden takaa – ja linkki vie ohjeeseen, vanhaan leivontablogiini. :)