Eriskummallinen mokkapalaresepti + se maailman paras

Mokkapaloihin ei kyllä kyllästy koskaan!  Ja maailmalla varmaan liikkuu niin monta eri versiota tästä klassikkoleivonnaisesta kuin on leipojiakin. Mutta oletteko kokeilleet tätä reseptiä? :

Sisälle pala vanhan patjan superlonia, pinnalle huopaa ruskean eri sävyissä ja päälle herkullisia lankaströsseleitä. Nam nam!

Näiden väkerrys alkoi jo hyvissä ajoin viime syksynä ja tarkoitus oli antaa niitä tuttavien lapsille joululahjoiksi, mutta niinpä kävi että ne vasta joulun jälkeen valmistuivat. Noh, käsitöistä ei kannata ottaa stressiä – minä ainakin yritän pitää käsityön ilon kantavana tekijänä ja jos niskat alkavat jäykistyä ja pinna kiristyä väsymyksestä tai solmuun menneistä langoista, annan asian olla -niin kauan että ilo syttyy uudelleen silmiin.

Ja tarkoitus olisi näitä lahjaksi muutama antaa, mutta katsotaan milloin. :)

ps. Tässä empiirisen tutkimuksen tuloksena maailman parhaimpien mokkapalojen resepti. (Tosin kerro toki, jos sinulla on vielä parempi – kokeilen mielelläni. <3)

Mokkapalat “aikuiseen makuun”

Pohja:
3 dl sokeri
3 munaa
5 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
3 rkl tummaa leivontakaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl maitoa
200 g voita

Kuorrute:
4 dl tomusokeria
3 rkl tummaa leivontakaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
50 g voita
0,5 dl kahvia

+ päälle kookoshiutaleita

Ohje:

    • Riko munat ja anna niiden lämmetä kulhossa huoneenlämpöisiksi
    • Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
    • Lisää kuivat aineet voisulan ja maidon kanssa vuorotellen
    • Kaada isolle pellille leivinpaperin päälle.
    • Paista 200*C 20 min
    • Anna paistoksen jäähtyä ja tee sitten kuorrute:
      • Sulata voi
      • Sekoita joukkoon kahvi ja kuivat aineet
      • Ripottele pinnalle reilusti kookoshiutaleita.
    • Huumaannu herkullisesta mausta! <3
Advertisement

Leftovers

_nik9054
_nik9060

Moni on hyvä loihtimaan kaapin pohjilta löytyvistä rippeistä tai hajanaisista aineksista upean aterian. Luovasta mielestä huolimatta en itse ruoanlaitossa ole kuitenkaan koskaan pystynyt tuohon. Ruoat tehdään reseptien mukaisesti ja ohjeista ei poiketa. 😃 Mutta onneksi askartelussa usein käsillä olevat ainekset toimivat inspiraation lähteenä. Suurta mielihyvää tuottaa lisäksi se, jos kaapissa pitkään lojuneet ylijäämämateriaalit löytävät vihdoin paikkansa jostain tuotoksesta, johon voi olla vielä jopa tyytyväinen!

Ostin huopaelintarvikkeita varten paksua huonekaluhuopaa, joka ei toiminutkaan leikkifettucini-pastana. Harmittelin turhaan hankittua ostosta muutaman viikon, kunnes keksin kokeilla “pärekorin tekoa” huovasta. Mielestäni ihan kiva ja moderni hedelmäkori tuli lopputuotoksena.

Punominen oli helppoa ja lopputulos syntyi alle parissa tunnissa. Huovalla taiteilu oli varmasti sata kertaa helpompaa kuin aidon materiaalin kanssa. ;) Hatunnosto vanhoille taitajille!

Jos huopa olisi toista sävyä, voisin tehdä ehkäpä samalla tekniikalla tarvikekoreja kylpyhuoneeseen.

Ohjeita ja vinkkejä sisustuskorin tekemiseen pärekoritekniikalla

  • Leikkaa huonekaluhuopa noin 2 – 3 cm kokoisiksi suikaleiksi. (Jos teet pienen korin, tee suikaleista ohuempia. Isompi kori näyttää paremmalta leveämmillä suikaleilla.)
  • Puno suikaleista pärekoritekniikalla (kuvia tämän sivun alaosassa) haluamasi kokoinen kori.
  • Reunapäättely kannattaa ommella vielä ompelulangalla kiinni. Näin yläosa ei lähde purkautumaan.

Tarvikkeet:
Paksu huonekaluhuopa (Eurokangas, Lempäälä Ideapark), ompelulanka

Ruokablogiko tästä tulikin? Leikkipastaa lapselle

Leikkiruokaa - tomaatti lihapullapasta huovasta

Leikkiruokaa: lihapullat huovasta

Basilikan lehti huovasta

Lempipastaani on basilika-tomaatti-mozzarella-(valkosipuli)tuorepasta. Onneksi myös lapseni rakastaa tätä ruokaa. <3 Koska valjut valkoiset mozzarellapalat näyttäisivät hieman kummilta leikkiruoassa, on ne korvattu tässä pienemmän kokkaajaan versiossa leikkilihapulilla.

Joulupuuhien sijasta postailenkin tänään vaihteeksi huoparuoista, joita tuli tehtailtua taas lisää. Lisäksi täytyy tunnustaa, että aina kun virittäydyn täällä joulutunnelmiin on suuhuni sujahtanut suklaata palanen jos toinenkin. Tätä menoa en mahdu jouluun mennessä siis mihinkään vaatteeseeni ja joulun yksi parhaista elämyksistä eli suklaan rajoittamaton syöminen on vesitetty, jos homma riistäytyy käsistä jo lokakuussa. :)

Lisäksi ainakin täällä Tampereella on ollut nyt hyvin sateista. Vaikka lehdet ovat tippuneet, vihertää nurmikko kuin kesäkuussa. Ehkäpä sitten taas pääsee takaisin jouluisiin tunnelmiin, kun ensilumi tippuu. Toivotaan, että jotain pientä ihanaa tulisi pian vaikka se sulaisikin pois saman tien. <3

Olen ajatellut myydä huopaelintarvikkeita Etsyssä, johon perustin jo  DeadmoonTre-nimisen kaupan. Onko muilla käsityömyyjillä kokemusta Etsystä? Äkkiseltään se vaikuttaisi helpolta ja edulliselta tavalta myydä tuotteita. Palvelussa ei ole kuukausihintaa, mutta pieni maksu menee myydyistä tuotteista sekä tuotteiden esillepanosta. Siksipä myynnin aloittaminen ei tunnu pahalta. Jos ihmiset innostuvat tuotteista hyvä niin. Jos taas kauppa ei käy, ei ole paljoa menettänyt.

Olen usein myös valmistautunut joulumyyjäisiin tehtailemalla kasapäin tuotteita, joista osa on mennyt kaupaksi hyvin ja osa jäänyt myymättä ja jäänyt riippakiveksi kodin kaappeihin. Siksi ajattelin, että nettikauppa olisi hyvä tapa myydä: tuotteita ei tarvitse varastoida kasapäin ja vaan niitä voi tehdä vasta kysynnän mukaan. Oma kauppani on kuitenkin vielä vähän raakile, sillä helppoudesta huolimatta tuotetietojen, tekstien ja näyttävien kuvien taiteilu vie aikaa. Mutta kaikki ajallaan. 😃

Leikkipastani kuitenkin valmistui nyt ja täydentyi basilikan lehdillä. Joskus huoparuoan kanssa rankka yksinkertaistus ja ”tyylittely” on tarpeen, mutta tähän basilikan lehteen tuli kaunis muoto, kun kopioin sen mallin 1:1:n aidosta lehdestä!

On se luonto ja käsityön helppous joskus niin ihmeellistä.

Mamma-mia, mikä Maanis-depressiivinen ompelunurkka!

feltfood_tomato
felt_food_pasta feltfood_meatballs_pasta
Suuret tunnekuohut ovat tyrskynneet taloudessani viime päivien aikana. Niin, olen siis puuhannut lapselle leikkipasta-aineksia huovasta. Leikkiruoat ovat kyllä viattoman ja söpön näköisiä valmiina, mutta ennen finaaliin pääsyä ainakin tämä pastasekoite on aiheuttanut täällä aikamoiset tunteet. :D Onneksi negatiivisten lisäksi lopulta tuli myös niitä positiivisiakin tunteita.

Itseäni ihan naurattaa, miten näin viaton askartelu saa tunteet pintaan. Sain vision tehdä lapselle ihanan “Mamma mia”-pastan: spagettia ja tomaattia huovasta ommellen ja lihapullia huovuttaen. Tein tähän itseasiassa pakkauksen jo etukäteen. Siitä vanhemmassa postauksessa lisää. Mutta eihän (tämäkään) projekti sitten ihan heittämällä mennyt läpi..

En tiedä miten muilla käsillä tekevillä, mutta itselleni valitettavan usein käy niin, että mieleen syttyy mahtava idea – suuren suuri VISIO. Sitä riennän sitten innolla toteuttamaan, mutta lopputulos ei olekaan sitä mitä sen piti olla. Tai homma ei vaan onnistu. Välillä blogivirtaa katsellessa tuntuu, että muut vaan “ryhtyvät töihin ja onnistuvat”, itselläni onnistuneiden töiden lomaan mahtuu sitä vastoin monta epäonnistutta ja hylättyä ideaa.

On niin kovin raastavaa rynnätä innolla toteuttamaan ”suurta unelmaansa” ja sitten pettyä.
Noh, täytyisi kai aina muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. :) Näin kävi lopulta myös tämän murheellisen lihapullapastan kanssa, kunhan sain vedettyä henkeä muutaman välipäivän ja palattua uudelleen hommiin.

Lihapullat siis onnistuivat hyvin – pohjalla pullissa ylijäämäjumbovillalankaa, päällä ruskeaa huovutusvillaa. (Tein pullat naulahuovuttamalla – se pistely on muuten jotenkin ihan koukuttavaa ja terapeuttista hommaa. )  Mutta tomaatit, uh, niiden kanssa olikin ongelmaa kerrakseen.

Viiden epäonnistuneen version jälkeen, parhaaksi tavaksi työstää huopaa näytti olevan mallin rankka yksinkertaistus ja reunojen ompelu käsin yhteen. Kun työstin noin kuudetta tomaattia, hihkuin kuitenkin jo onnesta ääneen: “tää on niin hieno, niiiin hieno!”. Ehkä siis joskus kannattaa vaan sisukkaasti yrittää. Kyllä se jälki siitä siistiytyy ja työ kehittyy helmeksi.

Myös Instagram-tilillä tomaatit vihdoin tunnistettiin tomaateiksi. Lähetän kiitoksena yhdelle arvanneista paketin huoparuokia! Lisäksi ajattelin pistää ruokia myyntiin Etsyyn. Kokeillaan miten homma lähtee pyörimään. Etsy-kaupan, joka toimiva mutta vielä aika raakile, löydätte täältä.

Sisukkuutta ja onnistumisen iloa (lopulta) muillekin toivotellen! 

Vinkkejä huopa-elintarvikkeiden ompeluun

  • Yksinkertaista mallia reilusti. Leikkiruoan ei tarvitse näyttää realistiselta. Itse esimerkiksi jätin tomaatin keltaiset siemenet pois, sillä ne olivat liian vaikeita toteuttaa ja lopputulos näytti paremmalta pelkistetymässä muodossa.
  • Huopaa on helpointa ommella käsin. Ompelukone venyttää usein huopaa. Käsin ommellen suoralla pistolla (toisin sanoen: etupisto ) tai pykäpistolla saa huopaelintarvikkeiden reunat huoliteltua siistiksi. Voit käyttää lankana aivan tavallista ompelulankaa tai paksumpaa kirjontalankaa.
  • Elintarvikkeista tulee turvallisia pienelle leikkijälle, kun liioittelet reilusti elintarvikkeen kokoa. Isompaa elementtiä on myös helpompi työstää.

Pakkauksia leikkielintarvikkeille

pasta_iso

Voiko olla ihanampaa kuin tehdä graafista suunnittelua aamulla klo 7.30? :)

Ei näemmä voi, sillä viime viikonloppuna lapsi heräsi liian aikaisin ja hänen mentyään aamun ensimmäisille unille jo ennen aamukahdeksaa (aika harvinaista näin yli 1v. lapselle) sai äiti aikaa suunnitella sielunsa kyllyydestä. <3 Tuloksena syntyi sitten kaikille tekemilleni huopaelintarvikkeille (ja vielä yhdelle tekemättömälle: pastalle) oma tuotepaketti.

Olen muuten vuosia kironnut työelämässa valloilla olevaa klo 8 – 16 normia. Onkohan kukaan miettinyt saattaisiko tuottavuus olla parempi, jos työtä – etenkin luovaa – olisi soveliasta tehdä myös muuhunkin aikaan kuin klo 8.00 alkaen? En tiedä miten muualla, mutta itse muutamassa mainostoimistossa, digitoimistossa ja it-firmassa työskennellessäni se hiljainen normi vaan edelleenkin on, että töissä on oltava klo 8 -16.00.

Jos minä saisin päättää, tekisin työni yöaikaan. Silloin olen vihdoin rento, mutta valpas ja valmis keskittymään. Yö on parasta aikaa luovuudelle. (Paitsi näköjään joskus inspiraatio yllättää aamulla klo 7.30 :) )

__
Kiitos  Mamma Mia -pastassa käytetystä pussukasta kuuluu tälle tutoriaalivideolle: https://www.youtube.com/watch?v=NAG3CzYStEQ&feature=youtu.be.
Videolla ohjeet englanniksi pussukan taitteluun. Kauniin mallinen  ja jämerä pussukka kerrassaan, vaikka ihan ohuesta paperista taittelisi. Hyvä ja helppo lahjapussukka.

Out of the box please -paketoinnin haasteita

kurkku_iso

kurkku_pohja_iso

Minusta on mukava miettiä paketteja. Usein tehdessäni käsitöitä osa työtä on myös tuotepakkauksen suunnittelu. Voi olla, että tuotetta menee myyjäisissä kaupaksi  vain viisi kappaletta ja vaikka käsityötapahtumissa itse tuote on pääroolissa, haluan aina panostaa myös tuotteen pakkaukseen.

”Jokainen pakkaus on osa tuotetta.” Kuulosti ehkä vähän Matti Nykäsmäiseltä sanonnalta, mutta mielestäni pakkauksen tulee tukea ja jopa korottaa tuotteen ominaisuuksia ja arvoa.  Huomasin tämän mm. tekemiini huopaelintarvikkeisiin pakkauksia suunnitellessani, että kaikkiin ruoka-aineisiin ei sopinutkaan samanlainen paketti. En halunnut myöskään pilata kokonaisuutta esimerkiksi kiepsauttamalla osasia muovikelmun alle tai sellofaanipussiin, sillä halusin pitää kokonaisilmeen mahdollisimman ”juurevana” , siis pelkistetyn luonnollisena ja ei teollisena, kuten itse tuotekin on. Tuotteen keskeisimmät, ne toisista tuotteista erottavat erityisominaisuudet kuten  ”kotikutoisuus” ja ”lämminhenkisyys” siis vaikuttivat tuotepakkauksen muotoon ja sen yleisilmeen syntyyn.

Harmikseni usein kaupassa näkyvät tuotteet on täytynyt optimoida kuljetuksen, kulutuksen ja hygienian kannalta laatikkomaisiin tylsiin muotoihin. Voi, kun tuotteet voitaisiin asettaa esille kauniisti ja yksilöllisesti!

Mutta takaisin päivän aiheeseen, kurkkuihin. :)  Päätin paketoida nämä huopakurkut kiinnittämällä ne vain langalla kartonkialustaansa, sillä nakkimakkaroihin suunniteltu tuotteen yli menevä etiketti ei sopinut näihin. Etiketin alta kurkkujen mehevää ilmettä ei olisi nähnyt enää yhtään. Siksi arvon kurkut, saitte oman pakkauksen.  <3

Jos tuotteet ovat yksilöllisiä, mikseivät siis pakkauksetkin?

Paketti on puoliruokaa – Petit chef vol.1

 

makkarat_610

Minulle ulkonäöllä on merkitystä. Tosin niin kai suurimmalle osalle muillekin ihmisistä, joko tiedostaen tai tiedostamatta. Mutta itsellä pinnallisuus menee toisinaan niin pitkälle, että esimerkiksi jo ennen lahjan ostoa on päätetty lahjan paketointiteema. :)

Ystäväni, pienen lapsen äiti hänkin, huikkasi ompelukerhossa kun kerroin puuhistani leikkiruoka-aineiden parissa, että tuossapa olisi hyvä lahjaidea. Jos siis aion joskus ruoka-aineita lahjaksi antaa, tulee niiden paketinkin olla kunnossa.

Suunnittelun seurauksena ainakin nämä nakkimakkarat saivat ihanan kääreen.

Makoisaa sunnuntaita kaikille!

 

Leikkimaitoa..ja kahvia, pliis!

leikkimaitopurkki1_pieni

leikkimaitopurkki mallikuva edestä ja takaa

Sabluuna taiteltavaan leikkimaitopurkkiin

Olen yrittänyt vieroittautua kahvista jo pari päivää. Eilen retkahdin jälleen ja ajoin lapsen kanssa kahville Amurin Helmeen… Ai, että se lämmin kuppi teki hyvää! Tänään kumminkin olen sinnitellyt upeasti kera vahvan teen, mutta kai asia edelleen koville ottaa, sillä käsittelen luopumista (alitajuisesti) haluamalla suunnitella lapselle leikkimaitopurkin. Maitohan -ja painotetaan vielä, KEVYTMAITO on olennainen osa kahvinautintoa. <3

Tässä myös teille tulostettava leikkimaitopurkki. Maitopurkki kannattaa tulostaa mahdollisimman paksulle paperille / kartongille, pysyy purkki paremmin kasassa kotileikkien pauloissa.

Nauttikaa te kahvista ketkä vielä pystytte! <3

Ohjeita ja vinkkejä leikkimaitopurkin tekoon

  • Tulosta malli mahdollisimman vahvalle paperille tai kartongille. –> Voit tulostaa mallin myös tavalliselle kopiopaperille, mutta silloin paperin alle kannattaa liimata ohut kartonki.
  • Taittelu onnistuu helpommin tekemällä taittourat: Painat urat metalliviivoittimen ja taittoluun avulla kaikkiin taitettaviin osiin (= kohtiin jossa on katkoviiva). Jos et omaa taittoluuta (joka on mainio apuväline korttien ja pahvien taittelussa *vink) voit painaa urat paksukärkisen parsinneulan silmäpuolella. Paina neulan kantapäällä kuitenkin hellästi, ettei paperi mene rikki.
  • Kestävämmän maitotölkin saat liimaamalla kontaktimuovin mallin päälle ennen leikkausta ja taittelua.
  • Maitopurkin koko taiteltuna noin 12 cm x 5,5 cm
  • Tulostettava malli A4-koossa löytyy tästä: leikkimaitopurkki

Aito malli taitellusta maitopurkista löytyy instagram- tililtäni. :)