Diamonds are forever

paperikristalli3

paperikristalli2

paperikristalli_makingof

paperikristalli1

Timantit saattavat olla ikuisia, mutta mikään muu ei sitten olekaan. Tosin kuvissa näkyvät joulukristallit ovat kyllä yllättävän kestäviä ja jämäköitä koristeita, vaikka ne paperista ovatkin. :)

Testailin jo reilu vuosi sitten kristallien taittelua minieco-saitin ihanien gem:ien innoittamana, mutta niistä tuli jotenkin heppoisia: kristalleja oli vaikea käsitellä ja ne rusentuivat kasaan helposti.

Tulostamalla kristallin sabluunan paperille ja liimaamalla sen päälle kristallin pinnalle tulevan paperin (minä käytin vanhaa sanomalehteä) tuli taitoksien tekemisestä huomattavasti helpompaa ja lopullisesta kristallista jämäkkä.

Testailin myös eri koristeiden yhdistämistä kristalliin, mutta päädyin lopulta kruunaamaan oman timanttini yhdellä haaraniitillä. <3 Joskus yksinkertaisin on vaan kauneinta.

Huvittavaa muuten.. mitä vanhemmaksi tulee, sitä yksinkertaisempaa haluaa. Ja asia pätee erityisesti jouluun. Muutama vuosi sitten vielä lahjahössötys ja suklaa-, juusto- ja muu herkkuöveri oli se juttu. Nykyään joulua odottaa vain mahdollisuutena hiljentyä ja vetäytyä hetkeksi pois muun maailman pyörteistä.

Vaikka joulu on perinteiden aikaa, kannattaa miettiä minkälainen joulunvietto tekee juuri itselle hyvän mielen.

Rentouttavisin ja rauhallisin jouluterveisin,

-P

Tarvikkeet:
Tulostettava kristallisabluuna (alkuperäinen malli otettu minieco-saitilta, kristallia hieman isonnettu alkuperäisestä), paperia kristallin päälle (esim. vanha sanomalehti), liimaa, metallilankaa, lankaa, teippiä, haluamasi koristeet.

Mainokset

Kierrätysjoulukalenteri kodintarvikkeista

_nik9438
_nik9479
_nik9471
_nik9475

Tänä vuonna perheemme sai ensimmäisen yhteisen joulukalenterin, jossa joka kolmas luukku on lapselle, joka kolmas miehelle ja kolmas minulle.  Mietin ensin kestokalenterin tekemistä, mutta ajattelin mennä sieltä mistä aita on matalin ja käyttää kotoa jo löytyiviä tarvikkeita. Jos olisin tehnyt kalenterin kestämään aikaa, olisi se  vaatinut mitä ilmeisimmin kangas- tai askartelukaupassa käyntiä.

Vaikka mieltäni lämmittääkin se, että kalenteria varten ei tarvinnut ostaa mitään (paitsi sisukset), oli 24 luukun pipertämisessä kyllä työtä. Hieman siis harmittaa, että kalenteri on kertakäyttöinen. Jotta joulukalenterin pystyyn pistämisestä ei tulevina vuosina tulisi ihan näin suurta numeroa, ajattelin tehdä seuraavaksi yksinkertaisen 24 pientä kangaspussukkaa sisältävän kalenterin.

Löysin itseasiassa jo Kodin1-poistomyynnistä kankaan seuraavan vuoden kalenteria varten (hintaa kankaalle kertyi 3 e!).  Katsotaan riittäisikö vielä aikaa ja intoa seuraavan vuoden kalenterin tekoa varten jo nyt ennen ensi joulua. Tykkään olla varustautunut hyvissä ajoin…jos todella tekisin jo nyt ensi vuoden kalenterin valmiiksi, olisi se todellista etukäteen varustautumista. :D

Mutta takaisin tähän vuoteen…Suunnittelin alunperin tekeväni kalenterin wc-paperirullista taitelluilla lahjarasioilla, mutta käytännön haasteet eli lapsen Lego Dublo-hahmot eivät mahtuneetkaan rasioihin. Siksi teinkin puolet luukuista normaalirullan muotoon, jolloin Lego-savannisetin eläimet sai runtattua väkivalloin sisälle.  Rullat päällystin vanhalla sanomalehtipaperilla, numerolaput painettiin toissa vuonna ostetulla Granitin leimasinsetillä, oksa löytyi lähimetsästä ja tonttu on vanha koriste edellisiltä vuosilta. Tonttu esiintyi viime vuonna muuten tämän jouluisen ovikranssin koristeena.

Vaikka kalenterista tulikin kiva, ensi vuonna otamme kyllä käyttöön kestokalenterin. Näen jo silmilläni miten kalenteri kaivetaan aina juhlallisesti esiin marraskuun lopussa varaston uumenista, suoristetaan hellävaraisesti, täytetään yllätyksillä ja ripustetaan rakkaudella seinälle.  <3


Pahoittelen kuvien suttuisuutta…talvella riittävän valaistuksen löytäminen kotikonstein käy päivä päivältä yhä hankalammaksi. Mutta kyllä täällä sisällä vielä jotain erottaa.. Ainakin kun on valot päällä, :)

Luovuuden liikkeellepanija?

Paperiputket kierrätyspaperista

Olen tuskaillut joskus toimistossa istuessani ja visuaalista suunnittelua kiireellä tehdessä, ettei ”luovuus ei kulje kello kaulassa” tai käskien.  Mutta toisaalta, joskus jokin tavoite kuten aikaraja, teema tai kilpailu saa luovuuden kukkimaan.

Meillä on tänään jälleen ”ompeluseuran” kokoontuminen, jossa teemana himmelit. Kuten aina tapaamisen lähestyessä, alkoi inspiraationi pulppuamaan. Ja nyt muutamaa tuntia ennen h-hetkeä aloin työstämään materiaaleja himmeleitä varten. Jos kokoontumista ei olisi tänään, en olisi luultavasti (koskaan) siirtynyt tuumasta toimeen.

Joskus pieni houkutin on hyvästä luovuudelle.
Mikä saa sinun luovuutesi kukkimaan?

”Himmeleistä” lisää hieman myöhemmin. Jotain pientä ja kaunista toivon mukaan syntyy vanhoista sanomalehdistä rullatuista paperipilleistä ja mattamustaksi maalatuista vanupuikoista. :)

 

1940 +1970 = 2000-luvun lamppu

IMG_0010

IMG_0016

IMG_0015

IMG_0014

IMG_0013

70-luvun tomuista puhdistettu mökin makuuhuone kaipasi uuteen vaaleaan tyyliin sopivan lampun. Koska sisustuksessa halusin hyödyntää uudesta ilmeestä huolimatta silti mahdollisimman paljon vanhaa, päätin ainoastaan päällystää huoneessa jo vuosikymmeniä roikkuneen 60-luvun pahvivarjostimen liinavaatelaatikosta löytyneellä pitsityynyliinalla.

Olipa ihanaa, että ”anoppi” antoi käyttööni oman äitinsä neitiaikana jo aplikoimat pitsityynyliinat. Vaikka tuntui jälleen hieman pahalta pistää palaseksi nämä vanhat aarteet, olivat tyynyliinat jo hieman reikiintyneet ja pitsi repeillyt irti lakanakankaasta.  Fakta siis oli ettemme olisi käyttäneet tyynyliinoja koskaan, joten parempi että ne saavat edes näin lisää käyttöikää, vaikkakin hieman toisenlaisessa ulkomuodossa..Eikös?

Vaikka varjostimen päällystäminen oli helppo juttu,  odotti työ silti koko kesän kassissa valmistumistaan. Kun mies uhosi elokuun alussa vievänsä varjostimen sellaisenaan takaisin vanhalle paikalleen, päätin vihdoin saattaa uudistustyön loppuun. Tai siis aloittaa sen. :) Lopulta pitsin purkuun, kankaan uudelleen ompeluun ja kiinnittämiseen sekä lampun viimeistelyyn meni vain muutama tunti. Enpä ollut tiennytkään, että  lampun varjostimen uudistaminen on näin helppo juttu!

Ohjeita ja vinkkejä lampun varjostimen päällystämiseen

  • Vinkkiä päällystämisen eri vaiheisiin  saa esimerkiksi täältä: ”Lampun verhoilu”.
  • Poista ensin varjostimen vanha kangas pois. Jos varjostin on tehty pahvista, eikä pahvia voi irroittaa varjostimen rakennetta hajoittamatta voi uuden kankaan ommella (usein) myös pahvin päälle.
  • Kankaan saa pingotettua (neulalla ommellen) varjostimen metallikehikon päälle, jos kehikon ympärille kietoo ensin kanttinauhan. Koska minun varjostimeni oli tehty pahvista, en kietonut kanttinauhoja vaan ompelin uuden kankaan neulalla suoraan vanhan pahvivarjostimen päälle.
  • Kun kankaan on pingoittanut varjostimen ylä- ja alapäähän kiinni neulalla ommellen, reuna viimeistellään kanttinauhalla. Kanttinauha liimataan esim. puuliimalla lampun ylä- ja alareunaan.

 

Helppoa, nopeaa ja halpaa

IMG_0003

IMG_0009

IMG_0006 (1)

IMG_0004

En ole aiemmin ollut kierrätysihminen. Jos tavara oli ennalta käytetty, se jotenkin oli menettänyt silmissäni arvon jopa askartelun raaka-aineena.. Huvittaa nyt, miten olen voinut ajatella noin.

Tällä hetkellä teen mielelläni käsitöitä myös uusista raaka-aineista, mutta se vasta tuntuukin hyvälle, jos vanhasta saa omin käsin muunnettua jotain uutta ja käyttökelpoista!  Plussana kaiken päälle tulee vielä halpa hinta ja se, että lopputulos on hyvin suurella todennäköisyydellä erittäin uniikki. <3

Vanhan hyödyntäminen on noussut minulla pintaan nyt, kun sisustamme hiljalleen ’perintökesämökkiä’ oman näköiseksi. Talo on yli 100 vuotta vanha,  siksi sitä ei viitsi sisustaa ihan samaan tapaan kuin omaa modernia kotia. Vaikka tälle insinöörihenkiselle-sisustajalle (siis minulle!) hieman homssuiseen mökkitunnelmaan virittäytyminen ei ole se luonnollisin juttu, olen alkanut nyt nauttimaan vanhojen asioiden – ”aarteiden” löytämisestä ja niiden nostamisesta uudelleen käyttöön, toisinaan jopa aivan uudessa ulkomuodossa. (Ajatuksia vanhan hyödyntämisestä ja mökkitunnelmista myös kevään postauksessani.)

Pistän myöhemmin kuvia ja juttua blogiin vanhan pitsityynyliinan muuntautumisesta lampun varjostimeksi, mutta tässä alkuun kuvia hieman helpommasta projektista: Kierrätyskeskuksesta lähti vanha räsymatto matkaan 4 eurolla. -Mies pesi edellisen omistajan tomut painepesurilla pois ja minä leikkasin matosta sopivan kokoisen palan kammarimme sängyn päätyyn. Purin maton molemmista päistä noin 8 cm kudetta pois ja solmin hapsut 3 langan nippuihin. -Helppoa, halpaa ja aika nopeaakin!

Psst! Ei mennyt ihan kuin piti: Olisin halunnut tehdä matosta modernimman ja jättää maton hapsuttomaksi, mutta kuvassa näkyvä päättely ei toiminutkaan. Kude lähti purkautumaan. Siksi päädyin lopulta perinteiseen päättelyyn solmimalla loimilangat yhteen.

Ah, kuinka terapeuttiselta tuntui leikata matto saksilla halki! Joku viisaampi kertokoon, miksi minusta tuntui sellaiselta, mutta joka tapauksessa hyvältä se tuntui.. :D

 

Hyvää huomenta – aamuäreän lehti

_NIK6745

_NIK6753

_NIK6751

_NIK6720

”Lehdet kiinnostavat minua!” Mutta kun äiti haluaisi vielä lukea tämän…ehjänä.

_NIK7186

Aamuhetki, kuten sen kuuluisikin mennä.. ;)

Olen aamuäreä ja yksi paras asia aamulla on sanomalehti ja sen tuoma rauha. Itse en kylläkään lue lehteä, mutta kun puolisoni lukee, on taattu että keskustelua ei synny ja saan mököttää rauhassa kahvikuppini äärellä.

Koska mies tykkää oikeasti lukemisesta, olemme yrittäneet opettaa tapaa myös jo vähän vauvalle. Äidillä tässä tietenkin agendana on se, että Ehkä joku päivä aamumme sujuvat rauhassa poika Aku Ankkaa lukien ja isä Helsingin sanomia. Ja äiti voi olla tuon ajan ihan hiljaa. 😃  (Lounaalla ja päivällisellä muuten lehden ja kännykän selailu on meillä kiellettyä, ne hetket on pyhitetty keskustelulle..tai noh, ainakin annamme siihen mahdollisuuden. )

Tällä hetkellä vauvaa kiinnostaakin jo kovasti.. jos ei lehden lukeminen, niin sen repiminen. Koska uusi, juuri aamiaispöytään haettu lehti olisi kivaa pitää vielä lukukelpoisena, ajattelin tarjota pojalleni “oman lehden”, jota hän saisi repiä sitten miten haluaa.

Edellisessä Pirkka-lehdessä oli niin kivan värinen kansi, että päätin irroittaa sen ja leikellä siitä ja lehden sisäosista pojalle oman pienen lehden.

Ohjeita ja vinkkejä kuvakirjan / leikkilehden tekoon lapselle

  • Toisinaan jopa ilmaislehtien kannet ovat niin nättejä, että niitä jää ihastelemaan (ainakin näin teen minä, vanha visuaalinen suunnittelija). Yhdestä kannesta saa tehtyä 2 – 4 pienen leikkivihkosen kantta.
  • Voit kurauttaa nopeasti saksilla lehden sivut kahtia ja taittaa ne keskeltä – tai selailla lehdestä kivoimmat kohdat ja poimia niiden kuvat lehteen.
  • Niittaa lopuksi sisäsivut kiinni taitoksesta kanteen.

Tarvikkeet: Käytetty lehti