Tonttuovitonttuovitonttuovi



Vaikka moni onkin jo varmaan ääriään täynnä tonttuovista – niitähän tunnutaan mainostavan joka paikassa, kannan minäkin korteni kekoon aiheesta ja julkaisen kuvan omastani.

…sillä, tulihan siitä niin hieno! :) Asiaa täytyy hehkuttaa siksi, että 1) harvoin onnistun 2) viimeaikoina tekeminen on ollut vähäistä ja 3) maalamistyö oli tässä projektissa  kerrassaan siinä sopivan kokoisessa mittakaavassa: oli kiva taiteilla ja pipertää, mutta työ ei vaatinut verta, hikeä eikä kyyneleitä – eli mm. tapetin irroitusta, remonttialueen rajaamista ja suojaamista ja maalitelojen työlästä pesua. Lisäksi ennakkopelostani huolimatta perheen 2-vuotias on antanut oven olla paikallaan (heti ensi kohtaamisen jälkeen) JA taika ei sen ensikohtaamisella tapahtuneen irtoamisen ja itkun jälkeen ole rikkoutunut, sillä kyllä me melkein päivittäin kuiskuttelemme tonttuoven äärellä ja mietimme herääkö tonttu ääniimme ja onkohan kirjettä tontulta tänään jo tullut.

Ylitarjonnasta ja tyrkytyksestä huolimatta vielä kerran: eläköön tonttuovi! <3


Tonttuoven maalaustunnelmia edellisessä postauksessani.

Mainokset

Diamonds are forever

paperikristalli3

paperikristalli2

paperikristalli_makingof

paperikristalli1

Timantit saattavat olla ikuisia, mutta mikään muu ei sitten olekaan. Tosin kuvissa näkyvät joulukristallit ovat kyllä yllättävän kestäviä ja jämäköitä koristeita, vaikka ne paperista ovatkin. :)

Testailin jo reilu vuosi sitten kristallien taittelua minieco-saitin ihanien gem:ien innoittamana, mutta niistä tuli jotenkin heppoisia: kristalleja oli vaikea käsitellä ja ne rusentuivat kasaan helposti.

Tulostamalla kristallin sabluunan paperille ja liimaamalla sen päälle kristallin pinnalle tulevan paperin (minä käytin vanhaa sanomalehteä) tuli taitoksien tekemisestä huomattavasti helpompaa ja lopullisesta kristallista jämäkkä.

Testailin myös eri koristeiden yhdistämistä kristalliin, mutta päädyin lopulta kruunaamaan oman timanttini yhdellä haaraniitillä. <3 Joskus yksinkertaisin on vaan kauneinta.

Huvittavaa muuten.. mitä vanhemmaksi tulee, sitä yksinkertaisempaa haluaa. Ja asia pätee erityisesti jouluun. Muutama vuosi sitten vielä lahjahössötys ja suklaa-, juusto- ja muu herkkuöveri oli se juttu. Nykyään joulua odottaa vain mahdollisuutena hiljentyä ja vetäytyä hetkeksi pois muun maailman pyörteistä.

Vaikka joulu on perinteiden aikaa, kannattaa miettiä minkälainen joulunvietto tekee juuri itselle hyvän mielen.

Rentouttavisin ja rauhallisin jouluterveisin,

-P

Tarvikkeet:
Tulostettava kristallisabluuna (alkuperäinen malli otettu minieco-saitilta, kristallia hieman isonnettu alkuperäisestä), paperia kristallin päälle (esim. vanha sanomalehti), liimaa, metallilankaa, lankaa, teippiä, haluamasi koristeet.

“Onnea vaan!” ja tällä kertaa ihan aidosti – vaippakakku

_NIK7060
_NIK6942
_NIK6951
_NIK6956
_NIK6968
_NIK7067
_NIK7074

Minua on aina kiehtonut vaippakakku ja se on jännää, sillä en ole koskaan hössöttänyt vauvojen suhteen. Ja jos rehellisiä ollaan, oikeastaan aiemmin ympäriltä kuuluneet vauvauutiset saivat minut lähinnä vain vaivautumaan. Miten onnitella ihmistä asiasta, joka itselle kuulosti lähinnä nuoruuden ja vapauden menettämiseltä – ns. elämän loppumiselta!

Mutta niin se vaan elämä vie eteenpäin ja asiat muuntuvat.

Nyt kun olen oman pienokaiseni saanut, suhtaudun yllättäen vauvauutisiin aivan eri tavalla. Nyt sitä vasta tietää, miten hieno asia uuden elämän alkaminen on. Lapsen saaminen ei ole elämän loppu, vaan pikemminkin “laajennus”, elämän rikastuttaja.  Minulla ainakin oli elämää ennen lasta – ja sitä elämää on edelleen. Mutta nyt kaikkea sitä mukavaa olemassa ollutta on lisäksi tullut rikastuttamaan myös pieni ihana poikani. Ja kuinka kiitollinen olenkaan tästä kaikesta! <3

Mutta ai niin, takaisin varsinaiseen asiaan…vaippakakkuun. :)

Nyt kun myös lähipiiriin siskolleni syntyy pienokainen, päätin yllättää tulevan äidin vaippakakulla. Koska kyseessä on jo kahden lapsen konkariäiti, päätin muuntaa kakun “äitiyslomallejäämis”-teemaiseksi. Kakku ei siis sisältänyt potkupukuja, leluja tai harsoja joita uudelle vauvalle vaippakakkuun yleensä piilotetaan, vaan kivoja pieniä asioita joiden avulla isosiskoni voi rentoutua ja viihdyttää itseään ennen lapsen maailmaan tulemista. Äitiyslomansa ensi viikkojen aikana.

Piilotin kakkuun mm. siskoni lempikeksejä, teetä, Vauva-lehden ja aikuisten värityskirjan, suklaapatukoita ja pienen pienen Ainu-pupun.

Ohjeita ja vinkkejä vaippakakun tekoa varten

  • Vaippakakkuun kannattaa hankkia kaksi pakettia vaippoja – esim. yksi 1-koon vaippapaketti ja yksi 2-koon paketti. –> Käytin itse kakkuun 2-koon Pampers-vaippoja (joita pakkauksessa oli 56 kpl). Mutta vaikka sisälle oli tungettu pieni teepaketti ja suklaata, ei yksi paketti riittänyt vaan sisäosiin piti varastaa omalta vauvalta pari isompaa vaippaa.
  • Rullaa vaipat yksi kerrallaan tiukalle rullalle ja pujota jokaisen vaipan ympärille kuminauhalenkki.
  • Vaippakakku tarvitsee kerrokset toisiinsa sitovaksi keskisaloksi joko pari yhteen teipattua talouspaperirullaa tai rullalle pyöräytetyn aikakauslehden. –> Piilotin itse kakun keskelle kaksi lehteä.
  • Aseta vaipat ympyräksi keskisalon ympärille ja venytä ympärille kuminauha. –> Koska kahdessa alimmassa kerroksessa ympyrän halkaisija tulee aika suureksi, jouduin solmimaan ompelutarvikkeistani löytyvästä kuminauhasta isomman kuminauhalenkin.
  • Koristelin kakun leveällä valkoisella lahjanauhalla ja erivärisillä kangasnauhoilla.
  • Kakun pohjalle kannattaa pujottaa ympyrän muotoon leikattu pahvilevy. Näin kakkua on helppo kantaa ja se pysyy tukevasti kasassa.

Silkkipaperilove 2: Pom pomeja ja tasseleita

_NIK4746-3_NIK4999-3_NIK5242-3_NIK5243-3
_NIK5353-2

Ihanaa, että olen saanut löytää silkkipaperin uudelleen. Pienenähän siitä tuli askarreltua ja rutistelua vaikka mitä, mutta välissä ehti hurahtaa useampikin vuosikymmen ennen kuin palasin takaisin rakkaani luo.

Tunnustin rakkauttani jo viime postauksessa, jossa fiilistelin silkkipaperin käyttöä lahjapakettien kääreenä. Mutta omimmillaan silkkipaperi on tietenkin juhlakoristeissa. ;)

Pom, pom, po, pom pom pom…

Monelle ovatkin tuttuja jo pom pom:it, joita saa nykyään tee-se-itse setteinä monista juhlatarvikekaupoista. Ihmettelen kyllä mitä noissa seteissä oikein on, sillä pom pomin teko ei ole kovin vaikeaa vaikka ihan alusta lähtisikin. Minimissään silkkipaperinippu ja lanka riittää. Itse tosin tykkään kyllä tehdä keskisolmun aina rautalangasta, josta teen vielä pienen silmukan – siten pom pomia on helppo käsitellä ja pitää kiinni sekä ripustaa se ompelulangan avulla mihin vaan.

Hyvät ja selkeät suomenkieliset ohjeet pom pomin tekoon löytyy esim. Kodin kuvalehden sivuilta.

ps. Itse olen tehnyt pompomit aina pyöreäkärkisinä. Jos teet pom pomista pienen, ei silkkipaperia tarvitse olla kuin noin 6 – 8 kerrosta.

Tasselinauhat

Pom pomeja on tullut tehtailtua niin paljon, että ainakin minulle ne alkavat olla jo menneen talven lumia ja uusi koristelutrendi alkaa nostamaan päätä. Tein jo tasselinauhan kummityttäreni jäätelöbuffettiin, mutta en maininnut aikanaan postauksessa sen enempää asiasta.

Vannon kyllä edelleen perinteisten lippunauhojen nimeen, mutta kuten pukeutumisessa ja sisustuksessa myös juhlakoristeluissa puhaltavat aika ajoin uudet tuulet. Niiden mukana selkeästi nousussa on nyt siis tasselinauha – ja minä ainakin otan tämän tulokkaan innolla vastaan! :)

Näitä ei muuten vielä suomalaisista juhlatarvikekaupoista löytynytkään, kun nopeasti tsekkasin. Siispä värkkäämään itse seuraaviin juhliin super-trendikästä tasselinauhaa. ;)

Tasselinauhan teko-ohjeet on esitetty hienosti jo Piidadoon-blogissa, joten sieltä ohjetta katsomaan.

Ohjeita ja vinkkejä tasselinauhan tekoon

  • Käytä tasseleissa muutamaa eri väristä silkkipaperia. Esim. Ikeassa silkkipaperit myydään jo sopivasti kolmen kuosin seteissä – niistä saa tehtyä helposti tyylikkään ja yhteensopivan tasselinauhan.
  • Ulkomaisissa blogeissa käytetään tasselinauhoissa usein myös kiiltäväpintaisia papereita (kiiltomusta jne..kulta, hopea). Juhlaan saa pirskahtelevampaa ilmettä käyttämällä rohkeita paperivalintoja! :) Itse en paperikaupoissa ole valitettavasti törmännyt vielä ohueen kiiltävään (esim. kultaiseen) paperiin…hmh, myydäänköhän vielä jossain ohuita värillisiä folioita? Sellaisia, joita lapsena jouluna käytettiin / johon joulukukat usein vieläkin kääräistään..? 

Silkkipaperilove – lahjapaperina

Silkkipaperikääreinen lahjapaketti - yksinkertainen ja tyylikäs
Silkkipaperi lahjapaperina ja mt-teippejä

Minä olen rakastunut silkkipaperiin. Ja tämä rakkaus on sortiltaan sellaista riipivää – eli rakkautta, joka tuottaa paljon päänvaivaa ja jonka kanssa saa olla hyvin helläkätinen! Mutta silkkipaperi on monipuolinen ja antaa haastetta – siksi se kai onkin niin kiinnostava toveri.

Silkkipaperia voi käyttää lahjapaperina ja siitä voi tehdä koristeita. Paketointipuuhissa tykkään silkkipaperin tuntumasta ja siitä, että lahja saa herkän kääreen, joka on myös helppo avata.

Herkkyys tulee ilmi ikävä kyllä myös usein jo paketointivaiheessa – paperi rikkoontuu erittäin helposti.. Enpä muista yhtäkään pakettia, johon ei pientä repeämää olisi tullut. Mutta onneksi yleensä kaksinkertainen paperikerros, näyttävä rusetti ja vastaanottajan onnitteluhalaus ovat yleensä pelastaneet tilanteen. :)

Paketoin sisarenpoikani synttärilahjan miehiseen mustaan silkkipaperiin, mutta makusteltuani yksinkertaista pakettia (jossa oli vain vihreä lahjanaru) päätin lisätä pakettiin vielä teippejä. Niiden kanssa toimiminen vasta jännittävää olikin, sillä teipin kerran kosketettua silkkipaperin herkkään pintaan ei sitä voinut enää poistaa ilman repeämää. Siinäpä vaarallista ja jännittävää rakkautta kerrakseen!

Kumpi teistä oli muuten parempi – ilman teippejä vai niiden kanssa? Itseä jäi vähän kaivelemaan tuo teipeillä höystö, mutta yksinkertaisempaan lookiin ei luonnollisesti ollut enää paluuta..

__
Tarvikkeet:
Mt Slim Deco-teippi (Teippitarha), silkkipaperit: nykyään mitä ihanimpia silkkipapereita löytyy askartelukauppojen lisäksi myös markettien paketointi- tai askarteluosastolta.

#18 Pääsiäisen värjätyt ihmemunat

_NIK6591_NIK6605_NIK6607_NIK6601

Blogini Facebook-sivulle tuli linkattua viime viikolla uskomattomalta kuulostava ohje, jossa kananmunat sai värjättyä sinisiksi punakaalin avulla. Olen yrittänyt aiempina vuosina värjätä sipulilla, currylla, punajuurella ja etikalla munia, mutta värit ovat olleet kovin hailakat ja värjäystulos aina pettymys. Siksipä tämä sävähdyttävän siniseksi ilman keinotekoisia väriaineita värjäävä ohje herätti kiinnostukseni. Asiaa oli pakko testata eilen.

Vaikka homma vaati kärsivällisyyttä, tuli munista lopulta todellakin sinisiä! Ja mikä parasta, voimakkaasta väristä (ja värjäysvaiheessa nenään hieman pistäneestä etikan hajusta) huolimatta munat maistuivat täysin normaalilta.

Kaunista ja 100% turvallista!

Ohjeita ja vinkkejä keitettyjen pääsiäismunien värjäämiseen:

Alkuperäinen ohje löytyy ulkomaisesta blogista ”DIY Dyed Robin Eggs”. Tässä sama omilla, suomalaisilla mitoilla:

  1. Leikkaa 500g punakaalia noin 1×1 cm kokoisiksi paloiksi
  2. Laita kattilaan 1,5 litraa vettä ja pilkotut kaalit. Keitä seosta hiljalleen 40min.
  3. Anna liuoksen jäähtyä täysin. Kaada väriliuos siivilän läpi esim. toiseen kattilaan. Suojasin itse kattilan värjäytymisen varalta kinkkupussilla. Sihtasin nesteen siis kinkkupussin sisälle kattilaan.
  4. Lisää väriliuokseen 4 tl vaaleaa viinietikkaa.
  5. Keitä munat koviksi omassa kattilassaan normaaliin tapaan. Kaada vesi pois ja jäähdytä munat kylmällä vedellä.
  6. Aseta munat väriliuokseen. Säilytä värikattilaa jääkaapissa.
  7. Nosta munat noin 2- 4 tunnin päästä pois väriliuoksesta. Saat tummemman sävyn, mitä pitempään pidät munia väriliuoksessa. Itse pidin munia 2 ja 4 tuntia.
  8. Hankasin munia vielä kostealla talouspaperilla, jolloin väriä lähti sieltä täältä munista pois. Väripinnasta tuli näin jotenkin ihana elävä.
  9. Säilytä munia jääkaapissa syömiseen saakka.

Miksi muuten kaupoista ei vieläkään löydy settejä syötävien kananamunien koristeluun? Olisi ihanaa koristella munat pääsiäispöytään vielä villimminkin, kunhan vaan ne säilyisivät syöntikuntoisina.

#13: Joulukoristeita Matti Myöhäiselle: joulukuusenkoristeet itsetehdystä massasta

_NIK5648 Itse tehdyt joulukuusen koristeet soodamassasta _NIK5654

Vaikka jouluintoni syttyikin jo lokakuussa, jäi jouluaskartelujen toteutus sitten lopulta viimeiselle viikolle.. Koska lähimarketin terrakotan värinen muovailumassa ei natsannut valkean joulun suunnitelmiini ja askartelukauppaan keskustaan ei enää ehtinyt löytyi onneksi Kodin Kuvalehden Ruususuu & Huvikumpu-blogista lumivalkean soodataikinan ohje!

Seos kokkaantui parissa minuutissa ja sitkeän kuivattelun jälkeen koristeista tuli, kuten alkuperäisohjeen kommenteissa luvattiin, kestäviä. (Asian nimittäin testasi heti mieheni pudottamalla pari koristetta kuuseen laiton yhteydessä – ja ei käynyt kuinkaan. :) )

Kuivatin itse koristeet huoneenlämmössä kahden vuorokauden ajan välillä koristeita käännelleen (puolikuiva koriste murtuu helposti, 100% kuiva ei!), mutta koristeet voi ohjeen mukaan paistaa tunnissakin uunissa valmiiksi.

Siis, jos vielä tuntuu että jotain jouluista tekisi mieli puuhata – leipomaan vaan kauniita koristeita! Vielä ehtii.

Ohje oman kovettuvan muovailutaikinan tekoon

  • 1dl maissitärkkelystä
  • 2 dl soodaa
  • 1,25 dl vettä

Lisäksi: Kaulin, muotteja, puutikku reiän tekemistä varten, ja Iittala Kastehelmi-astioita tai pitsiliina kuviointia varten.

Sekoita maissitärkkelys, sooda ja vesi kattilassa ja lämmitä miedolla lämmöllä kunnes taikina on kiinteää. Siirrä taikina kulhoon ja peittele kostealla liinalla. Anna jäähtyä.

Kauli taikina noin 0,5cm ohuiseksi levyksi. Paina kuvioita taikinan pintaan esim. pitsiliinalla tai Iittalan kastehelmi-astioiden pinnalla. Ota piparimuotilla haluamiasi koristeita ja siirrä pellille. Tee puutikulla lisäksi reikä koristenauhaa varten.

Anna koristeiden kuivua pari päivää huoneen lämmössä tai paista koristeet uunissa 75*C noin 1h.