#16: Väritystehtäviä ja juhlakoristeita

Sunnuntaina taloomme on tulossa kasa sukulaislapsia juhlistamaan pienen poikamme ensimmäistä nimipäivää. Koska meiltä ei löydy kuin vauvaleluja, ajattelin varata hätäpuuhaksi isommille lapsille jonkinlaisen värityspisteen.

Koska juhlalla ei ole teemaa, keksin että lapsethan voisivat värittää ja piirrellä haluamiaan kuvia “viireihin” jotka kiinnitettäisiin lopuksi lippunauhaan. Sen lisäksi että lapset saisivat hiljaisimpaan hetkeen vähän puuhaa, saisimme me sitten kivan juhlakoristeen, joka täydentyisi juhlan edetessä.

Tässä ladattavaksi myös teille sama väritystehtävä A4-koossa: varitysviirit.pdf.

Itse tulostimme näitä 20 kpl noin 10 lapselle..toivottavasti vekarat innostuvat. 😃

Advertisement

Mistä on pienen pojan kakut tehty…

Minun täytyy myöntää, että en osaa juuri ollenkaan piirtää vapaalla kädellä. Ajattelin tehdä elinochalvan instagram-kakkukuvan innoittamana (ja tietenkin suurena pilvi-fanaatikkona) lapseni nimipäiväjuhliin söpön pilvikakun, mutta jopa pilven piirtäminen alusta asti käsin on meikäläiselle “aika mahdoton juttu”! Noh, mutta onneksi on tietokoneet..

Olin jo googlettamassa sopivaa pilvikuvaa, kunnes muistin että omasta blogistanihan löytyy jo pilvikuvioita ja vieläpä vektorimuodossa..Nappasin kakkuun siis yhden kodinhoitohuoneeni seinämaalauksessa käytetyistä pilvistä -sitä hieman täydentäen.

Koska vapaalla kädellä piirtämistä huonommin menisi takuulla vapaalla kädellä sokerimassan leikkaaminen, ajattelin suunnitella kakun kuviot ensin koneella, tulostaa ne paperille ja käyttää irtileikattuja kuvioita sabluunana sokerimassan leikkaamisessa.

Saapa nähdä tuleeko kakusta  kuten suunniteltu (siis kuten tuossa postauksen ylälaidassa olevassa draftissa)… Mitäs luulette? 😃

Tarvikkeet
Tässä ladattavaksi A4-kokoinen sabluuna, jota aion itsekin käyttää kakun koristuksien leikkaamiseen: kakkupilvi.pdf

Kuvia valmiista täytekakusta löytyy täältä

#15 Mielenrauhaa piirtämällä? Zentangle

Törmäsin eilen Instagram-rullailussa aivan ”uuteen tekniikkaan” Zentangle-piirtämiseen. Mielenrauhaa ja symmetriaa – voisiko parempaa yhdistelmää olla tällaiselle estetiikkaa rakastavalle mutta välillä pikkutarkkuuteen ja suorittamiseen sortuvalle ihmislle?

Lyhyesti sanottuna Zentanglessa on ideana jakaa paperi (noin) karkeasti symmetrisiin osioihin ja alkaa värittämään niitä yksinkertaisin kuvioin. Kuviot voivat koostua viivoista, pisteistä, kolmioista tai muista mahdollisimman yksinkertaisista muodoista..tärkeintä on, että piirtäminen on helppoa, eikä liian monimutkaista tai suunnitelmallista.

Apuviivat (se aluksi tehtävä symmetrinen jako) voi piirtää hennosti lyijykynällä, mutta varsinainen piirtäminen tehdään mustalla tussilla. Piirrosta ei suunnitella etukäteen – piirtäjä voi antaa viivan vapaasti viedä. Koska piirtämistä ei juuri suunnitella etukäteen ja se tehdään tussilla, ei jälkeä korjata. Se mitä paperille tulee saa jäädä siihen, sillä “virheitä” ei tässä tekniikassa ole.

Virheitä ei tässä tekniikassa tunneta – aika vapauttavaa vai mitä?

Vaikka alkuun piirtäminen suoraan tussilla jännittikin, oli piirtäminen lopulta ihanan vapauttavaa. Itse en ole käsinpiirtämistä juurikaan harrastanut, sillä olen usein ollut hyvin pettynyt lopputulokseen:  piirros ei näytäkään siltä miltä piti. Zentangle:ssa parasta juuri onkin sen ns. ennakoimattomuus – aloittaessaan ei tiedä mitä lopputuloksesta tulee. Kun ei ole odotuksia  – ei ole pettymyksiäkään. Siinäpä elämänohjetta myös piirtämisen ulkopuolelle. ;)

Vinkkejä ja ohjeita zentangle-piirtämiseen

• Aito Zentangle-kuva tulisi tehdä neliönmuotoiselle paperille. Syynä lienee symmetria: kuvalla ei ole ylä- tai alapuolta, joka rajoittaisi tai ohjaisi piirtämistä.
• Helpoiten tekniikkaan pääsee perille katsomalle esim tämän videon.
• Zentangle-kuva piirretään yksivärisenä mustalla tussilla (apuviivat alussa voivat olla kuitenkin lyijykynällä haaleasti piirrettyjä)
• Minä päädyin värittämään lopuksi osan kuvasta, vaikka se ei kai ole periaatteen mukaista, mutta kun tuntui siltä. Annoin kynän viedä!
• Piirtämisen aikana keskitytään kynän kulkuun – piirtelyä ei siis tehdä luennolla tai puhelun aikana vaan piirtämisen idea on keskittää ajatukset piirtämiseen ja saavuttaa mielenrauha.

#14: Tuttinauha vol1 – helppoa painamista itsetehdyllä leimasimella

Sukat, sormikkaat ja tuttinauhat näyttävät olevan katoava luonnonvara…ainakin meidän taloudessa. Sormikkaiden ja sukkien osalta ei kai auta muu kuin ostaa niitä vaan koko ajan lisää, mutta tuttinauhojen kanssa päätin kuitenkin kokeilla seuraavaa ryhtiliikettä: jatkossa nauhat odottavat uloslähtöä eteisen pikkunaulakossa siististi roikkuen.  Lisäksi laajensin tuttinauhavarastoa tehtailemalla niitä itse hieman lisää.

Koska käsintehdyn / “itsepiirretyn” näköiset muodot (esim. geometriset kuviot) näyttävät olevan nyt muotia, ajattelin että piirtelen tussilla yksivärisiin puuvillanauhoihin esimerkiksi chevron-viivoitusta (inspiraationa toimi tämä Pinterestin kuva). Tussin jälki jäi kuitenkin vähän liian röpelöiseksi. Lisäksi kotoa ei sattunut löytymään aitoa kangastussia, joten normaalin permantent-tussijäljen turvallisuus alkoi arveluttamaan. Tekniikka vaihtuikin siksi kangasväriin.

Kangasvärin kiinnityksen jälkeen luulisi nauhan  ainakin olevan 100% turvallinen käyttäjälleen, joka tulee kuolamaan ja maistamaan nauhaa varmasti kaikin mahdollisin keinoin.

Ohjeita ja vinkkejä tuttinauhan tekemiseen – leimasinpainanta softis-levyllä

Päätin painaa tuttinauhaan kuvioksi epätasaista poikkiraitakuviota. Saksin softislevystä 2-4 mm paksuisia palasia, jotka liimasin paperiliimalla kiinni erittäin paksuun pahviin.

Tällä kotitekoisella leimasinmenetelmällä on tullut muuten tehtailtua jo useat joulukortitkin – painaminen softis-levyistä tehdyillä leimasimilla on kerrassaan mahtava ja mikä tärkeintä myös halpa tekniikka!

Softis-levyllä ei tarkkareunaista kuviota saa painettua, mutta onneksi ne yksinkertaiset ja “käsintehdynnäköiset” kuviot ovat nyt muotia niin ei tarvinnut olla huolestunut epätarkkareunaisesta lopputuloksesta. 😉

Tuputtelin kangasväriä superloninpalalla varovasti leimasimeen ja painoin kuvion tuttinauhaan. Pienten leimasimeen tekemieni apumerkkien avulla sain jatkettua kuviota myös aika saumattomasti (leimasimesta näki karkeasti sen takapuolelta, mistä kohtaa kuvio alkaa ja miten se sijoittuu leimasimen keskelle leveyssuunnassa).

Kangasvärin kuivuttua kiinnitin kuvion silittämällä kangasvärissä olevan ohjeen mukaisesti sekä ompelin nauhaan kiinni nipsuttimen ja tuttirenkaan.

Vinkki: Tuttinauhoihin on saatavilla nipsuttimia ja venyviä tuttirenkaita käsityötarvikeliikkeissä. Venyvä tuttirengas ei ole kuitenkaan pakollinen hankinta, jos käyttää perinteistä rengallista tuttia. Tuolloin tuttinauhan tuttirenkaan voi tehdä itse paksusta puuvillanarusta.  Kyseisen silmukan läpi siis sujautetaan nipsutin  ja sidotaan siten tutti sen renkaasta kiinni tuttinauhaan…uh, ehkä hieman vaikea selittää, mutta tuttinauhaa käyttäneet tietänevät mistä kyse. :)

Kuvataan nyt vielä sormetkin, jotka leimaamisen ilossa saivat myös oman kuvionsa.. Leimata voi mitä vain! Ainakin meidän taloudessa. :)

Tein lisäksi toisen tuttinauhan puuhelmistä, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.

__
Tarvikkeet: Nipsutin ja nauhat (Merletto, Tampere), venyvä tuttirengas (Nappikauppa Punahilkka), Softis-levy (Sinooperi, Tampere), paksua pahvia, paperiliimaa