Parisen viikkoa flunssaa takana, mutta nyt äidin heränneestä kiinnostuksesta valokuvausta kohtaan voisi päätellä että tauti alkaa olla selätetty! Jihuu. Innostuin siis kuvailemaan päiväunillani olevaa lasta, joka juuri sopivasti loppuun sitten vielä heräsi. Lähinnä tässä harjoittelin siis valokuvausta.
Minä vaan tykkään niin tästä näkymästä. Taidan olla koukussa vähän noihin Färg & Form:n pilviin!
Nyt alkoi kuulumaan jotain rapinaa – vaunu heiluu…
Hihii – hereillä ollaan! Hötäkässä äiti unohti tarkennuksen.
Pappakin harjoitteli valokuvausta omalla puhelimellaan.
Tämä tupla-selfie ei kyllä onnistunut yhtään, kuten selfiet yleensä! :)
Kuluneina viikkoina on tullut pötköteltyä talon jokaisessa kolkassa – ihan vaan vaihtelun vuoksi. Eniten nautin kuitenkin lapsemme tulevan huoneen nurkassa makoilusta. Miksi muuten aikuisten huoneet sisustutetaan usein aika tylsästi? Olen toki ihastellut omaa taloani (joka on värisävyiltään aika seesteinen ja vaalea), mutta nyt lapsen huoneessa pilviseinää ja noita iloisia lippunauhoja katsellessani tuli mieleen, että vähän sääli ettei samaa leikkisyyttä ja iloa näy oikein muissa huoneissamme.
Olisiko pitänytkin uskaltaa vähän enemmän talon muun sisustuksen suhteen? Tosin eihän peli ole vielä menetetty…tässähän sitä on aikaa hienosäätää taloa hiljalleen. Ja toisaalta kunhan lapsi tuosta vaunusta kasvaa ulos, uskoisin että leikkisyydestä ja ilosta ei ole enää puutetta muissakaan huoneissa. 😃
Olisipa kiva nähdä miten muut aikuiset ovat uskaltaneet leikitellä sisustuksellaan!
1001 days of summer 